Laukkuja hakapunontatekniikalla
Vanhan tarpeettoman kirjan sivuista ja mainoslehdistä voi tehdä punontatöitä. Mallia otin Kirjan uusi elämä -kirjassa olevasta hakaketjupunotusta korista. Tuossa kirjassa se on nimellä punottu paperikori, hakaketju nimeen tutustuin, kun hankin kirjan Kahvipussin uusi ulottuvuus.
Aika homma leikata ja taitella paloja. Tekniikassa palojen mitat pitää olla just eikä melkein. Pala, josta taittelu tehdään pitää olla mitoiltaan tasan 2:5 leveyden suhde pituuteen. Käytin paloja, joiden koko oli 6 cm x 15 cm. Jokaisesta kirjan sivusta sain niitä kaksi kappaletta.
Jokainen pala taitetaan kahtia pituussuunnassa kahteen kertaan. Sen jälkeen kapea nauha taitetaan kahtia ja vielä molemmat päät keskelle. Taitteet pitää painaa teräviksi. Taittelussa kannattaa miettiä, minkä puolen palasta haluaa jäämään lopullisen palan pinnalle. Valmis punontapala on siis 1,5 cm x 3,75 cm. Kirjassa sanottiin, että paperien taittelu on helppoa, mutta koska niitä tarvitaan koriin melkoinen määrä, ole kärsivällinen. Aika puuduttavaa taittelu tosiaankin oli. No, koko kirja siihen menikin yllättävän tarkasti. Kaksi sivua ja kannet jäi yli. Arvaa montako 6 cm x 15 cm palaa piti leikata ja taitella laukun punontaa varten?
Palat liitetään yhteen työntämällä toisen V:n päät toisen taitteessa oleviin uriin. Kappaleet menevät tiukasti toistensa sisään ja lukkuituvat yhteen. Seuraava pala kiinnitetään taitepäiseen palaan ja jatketaan ketjun punomista halutun mittaiseksi. Minun laukussa on 30 palaa yhdessä ketjussa. Ketjujen tekeminen on kivaa ja sukkelaa. Seuraavassa kuvassa peruspalat, kaksi yhteen liitettyä peruspalaa ja hakaketjua.
Ketjun liittäminen renkaaksi tapahtuu niin, että vastakkain tulevien palojen taitteita joutuu vähän aukaisemaan. Tavoitteena tässä on saada liitoskohtaan samanlainen rakenne kuin muuallakin. Tämä vaati vähän aivonystyröiden käyttöä, mutta pieni pohdinta palkitsee. Renkaiden rakenne on tosi joustava, ei uskoisi paperista sellaista syntyvän.
Kiva mutta melko työläs tekniikka, eikä Kirjan uusi elämä -kirjassa kerrottu minulle riittävän selvästi, miten kerrokset liitetään yhteen. Tai siinä kerrottu tapa pilaa hakarakenteen joustavuuden, joten en sitä yhden yrityksen jälkeen lähtenyt tekemään. Seuraavassa kuvassa on kolme irrallista ketjurengasta päällekkäin.
Kahvipussin uusi ulottuvuus -kirjassa on havainnollisesti näytetty hakapunonnan tekeminen. Siitä opin tuon punontatekniikan nimen samalla. Myös kerrosten liittäminen yhteen on näytetty havainnollisesti. Se tehdään langalla.
Käytin kaarevaa, litteäteräistä verhoilijan neulaa, joka oli tässä tosi kätevä. Lankana käytin puuvillalankaa. Lanka kulkee siis vuorotellen toisen ja toisen yhteen kinnitettävän renkaan hakasten taitosten läpi.
Lopputulos on tosi joustava ja kimmoisa. Taas ihmettelin, kuinka paperista voi saada aikaiseksi tällaista rakennetta. Laukun rungossa on 6 kerrosta hakapunosrenkaita eli yhteensä 180 taiteltua paperipalaa.
Olen julkaissut tämän ohjeen aiemmin Punos-sidos-silmukka -blogissani 30.12.2012. Ei ihan Luis Vuitton – vaan jotain paljon enemmän -julkaisussa on myös ohje siihen, kuinka tein tästä hakapunossasta laukun, jossa on vuori ja hihna.
Toinen hakaketjupunontalaukkuni on tehty mainoslehdestä ilman vuoria ja neulotulla nyörihihnalla.
Siihen voit myös tutustua tarkemmin Punos-sidos-silmukka -blogissani, jossa on aiheesta julkaisu 7.2.2016 otsikolla Mainoslehdestä laukuksi.
punospirjo 