Kesän 2019 Värjäripäivät

Värjäripäivät pidettiin tänä kesänä Lammilla Helsingin yliopiston biologisella asemalla 18.-21.7.2019. Kurssitarjonta oli neljän päivän aikana huikea sisältäen teoriaa, käsillätekemistä, kankaiden ja lankojen värjäämistä eri menetelmin. Osallistuin päiville torstaina sekä lauantaina ja sunnuntaina. Värjärikillasta ja värjäripäivistä olen kirjoittanut aikaisemmin heinäkuussa postauksen Värjärikilta ja värjäripäivät.

• 

Torstai 18.7. – Teoriaa ja kokeilemista

Torstai oli perinteisen kaavan mukaan teoriapäivä. Päivän luennot olivat antoisia ja osin niin paljon uutta ja tutkittua tietoa sisältäviä, että aiheisiin pitää palata vielä moneen kertaan käytännön kokeilujen kautta. Onneksi jokaisesta luennosta tulee vielä tiivistys syksyn Värillä -lehteen. Riikka Räisäsen luento-osuudessa kuulimme myös tänä vuonna käynnistyvästä, Suomen Akatemian rahoittamasta hankkeesta, Biocolor / Biobased Dyes and Pigments for Colour Palette. Hankkeessa on mukana useita yliopistoja ja HAMK sekä mm. LUKE ja VTT. Hanke ajoittuu vuosille 2019-2025.

• 

Torstai iltapäivällä oli vähän käsillä tekemistä: ristikkonauhojen punomista ja ryijynukan ompelua. Olin ohjaajana ryijyn ompelussa. Kiitos järjestäjille tästä mahdollisuudesta. Teen aiheesta vielä ohjeistusta Värillä – lehteen, sillä Värjärikillan vuosikokouksessa keväällä päätettiin, että kootaan killan 20-vuotisjuhlanäyttelyitä varten yhteisöllinen ryijy. Yhteisölliseen ryijyn jokainen killan jäsen voi tehdä oman 20 x 20 cm kokoisen ryijypalan. Jokainen voi suunnitella oman miniryijyn kuviot, värityksen ja nukanpituuden vapaasti, kunhan käytettävät langat ovat luonnonväreillä värjättyjä. Ryijypaloja varten on hankittu valmiita ryijypohjia. Ryijynukan ompelua oli opettelemassa monta innokasta värjäriä.

• 

• 

• 

Perjantai 19.7. – Materiaalien keräystä

Perjantaille en ollut ilmoittautunut millekään kurssille, mutta päivä kului värjäysasioiden äärellä. Minulla oli keräämättä tarvittavat materiaalit lauantain ja sunnuntain värjäyskursseille. Myös osa langoista oli vyyhteämättä ja merkitsemättä. Värjäripäivillä käytetään aina pieniä 20-30 gramman vyyhtejä, jotta koko kurssiryhmä saa värinäytteitä jokaisesta väripadasta. Porkkanan naatit onnistuin keräämään Hämeenlinnan torilta sekä CM:n ja Prisman hevi-osastojen roskiksista.

Värjäripäiville voi osallistua yhteen, kahteen, kolmeen tai neljään päivään. Jokainen voi siis rakentaa itselleen sopivimman kombon kurssitarjonnasta. Ainoa rajoite on se, että monet kurssit täyttyvät pian ilmoittautumisajan alkamisen jälkeen. Kannattaa siis olla aikaisin liikkeellä, että saa juuri ne kurssit, joita haluaa. Tänä vuonna Värjäripäiville osallistui 100 henkeä, se on päivien tähänastinen ennätys. Runsaan osallistujamäärän ansiosta kaikki suunnitellut kurssit myös toteutuivat. Minulla valinnat painottuivat taas siihen, minkä värisiä lankoja tarvitsen talven varalle. Tarkoituksella rajaan pois uusia tekniikoita, sillä aika ei vaan riitä kaiken mielenkiintoisen tekemiseen.

Lauantai 20.7. – Vihreät värit

Lauantaina osallistuin vihreiden värien värjäyskurssille. Kurssin opettajana oli Terhikki Mäkelä. Se oli minulle jo kolmas vihreiden värien kurssi peräkkäisinä vuosina. Kyllä, vihreät värit ovat minun suosikkeja ja joka vuosi kurssilla on osin eri kasveja, joilla lankoja värjätään. Aina oppii jotain uutta ja jokainen värjäysryhmä on erilainen. Värjäripäivillä värjäämiseen paras juttu onkin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ja oppiminen. Pareittain vastataan padoista ja yhdessä huolehditaan, että jokainen on kartalla päivän värjäysten etenemisestä, mitä lankoja laitetaan milloinkin patoihin ja mitä valmiita padoista nostetaan huuhtomisen kautta naruille kuivumaan.

• 

• 

• 

• 

Vihreiden kurssilla värjäsimme maitohorsmalla, koivunlehdillä, pietaryrtillä, puna- ja keltasipulinkuorilla käyttäen valkoisia ja harmaita lankoja. Keltaisia lankoja muutettiin vihreiksi värjäysprosessin loppuvaiheessa pitämällä niitä 15 min liemessä, johon lisättiin rautasulfaattia. Lisäksi keltaisia lankoja muutettiin lopuksi vihreiksi kastamalla vyyhdet indigoliemeen. Näin saadaan erisävyisiä vihreitä kuin pelkillä Suomen luonnon kasveilla.

• 

• 

• 

• 

Lauantai oli touhukas päivä ja sen päälle oli ihanaa päästä rantasaunaan ja Pääjärveen uimaan. Sitten lepäämään asuntolaan ja keräämään voimia sunnuntain värjäyskurssia varten.

Sunnuntai 21.7. – Keltaiset ja oranssit värit

Sunnuntaina osallistuin keltaisten ja oranssiin värien värjäykseen. Taas minun lempparivärejä. Kurssin opettajana oli Seija Lahtinen. Värikasveina käytimme porkkanan naatteja, paukkubalsamia, sammettikukkia, keltasipulinkuoria, keltasauramonkukkia, keltaseitikkejä, raparperin juuria ja santelipuuta. Kaikista kasveista otettiin pääväri ja ensimmäinen jälkiväri. Paukkubalsamin jälkiväriin lisättiin kokenillilientä, joka oli jäänyt perjantain punaisten värien kurssilta. Keltaseitikkien jälkiväriin lisättiin vähän krappiapaloja vahvistamaan oranssia väriä.

• 

• 

• 

• 

Kasvien siivilöinti riippuu kasvin luonteesta: isompina liemessä olevat kasvit voidaan nostella keppien avulla pois padasta ja sipulinkuoret on hyvä jättää väriliemeen lankojen kanssa. Raparperin juuret siivilöitiin keiton jälkeen ensin siivlän ja sitten kankaan läpi.

• 

• 

• 

• 

Santelipuujauholla värjäämisessä olin mukana ensimmäistä kertaa. Jauhe liukenee alkoholiin, joten siitä tehdään sinolin kanssa ensin tahna, joka sekoitetaan veteen.

• 

• 

Toisen värjäyspäivän jälkeen olo oli innostunut mutta väsynyt. Värjäyspäivät sisältävät paljon fyysistä tekemistä vedenkannosta polttopuiden pilkkomiseen, lankojen nostelusta käytettyjen kasvien siivilöimiseen. Ihailen niitä kurssilaisia, joilla oli kolme värjayspäivää putkeen. Mahtavaa turnauskestävyyttä! Oman osuutensa värjäreiden energiasta otti helteinen sää. Hellettä meillä onkin ollut värjäripäivillä kaikki neljä viimeistä vuotta putkeen.

• 

• 

• 

• 

Matka värien maailmassa jatkuu

Nyt on aika vetää henkeä, suunnitella omia loppukesän pihavärjäyksiä, keriä päivien vyyhdet lankakakuiksi, suunnitella uusia töitä, kirjoittaa syksyn Värillä -lehteen, värjätä elokuun keskiaikafestareilla, ommella oma miniryijy, haaveilla ensi kesän värjäripäivistä. Ihanaa tekemistä riittää siis myös syksyn pimeneviin iltoihin!

• 

• 

Värjäripäivien kursseille osallistuessa on mahdotonta seurata tiiviisti muiden samanaikaisen kurssien toimintaa. Näistä on ollut kuvia jaossa ainakin Värjärikillan Facebookryhmässä: Luonnonvärjärit -Värjärikilta. Kesän 2020 Värjäripäivien kurssitarjonta julkaistaan keväällä 2020.

Kaksi edellustä kuvaa ovat Tiina Ehrukaisen ottamia ja seuraavissa kuvissa on minun kahden päivän ja kahden kurssin saalis kotipihalla kuivumassa. Syksyn pimeisiin on lääkevarasto nyt täydennettynä!

• 

Lämmin ja värikäs kiitos kaikille Värjäripäiville osallistuneille yhteisestä matkasta, touhusta, naurusta, uusista kokemuksista sekä kohtaamisista uusien ja aikaisempien vuosien värjäreiden kanssa! Se energia kantaa pitkälle!