Serpentiini -neulepusero

Pieniä lankakeriä ohuita villalankoja oli kertynyt laatikollinen. En ymmärrä, mistä niitä sikiää. Ohut neulepusero on ollut toiveiden listalla jo pitkään. Serpentiini -neulepusero syntyi näistä lähtökohdista sopivasti Vapuksi. Malli on oma, mutta pääntien muotoiluun ja kaarrokkeen levennyksiin otin vinkkiä Taito -lehden 4/2018 Rai Rai – neuleesta.

• 

Aloitin siis puseron neulomiseen pääntieltä. Etenin kerä kerältä, vaihdoin väriä aina kerän loppuessa, en suunnitellut värijärjestystä, se syntyi sattuman kautta sen mukaan, mikä väri aina vuorollaan tarttui käteen. Päättelin langanpäät samantien neulomalla noin 10 silmukkaa uudella ja vanhalla värillä kaksinkertaisena. Säästyin loppuviimeistelyn isosta homma.

• 

Kaarrokkeen jälkeen jaoin silmukat hihoihin ja miehustaan. Neulon miehustan helmaan pyörönä, mutta lopuksi neuloin etu-ja takakappaleiden resorit erikseen eri väreillä. Sitten neuloin hihat kainalosta ranteeseen. Helman ja hihansuiden resorit ovat 1 oikein takareunasta, 1 nurin joustinta, ja lopuksi 5 kerrosta sileää oikeaa neuletta ja sitten silmukoiden päättely. Sileä neule rullautui kivasti resorien päähän.

• 

Puselo oli siis alunperin aloitettu pääntieltä neulomalla 5 kerrosta sileää neuletta ja sen jälkeen Rai Rai puseron pääntien mukaan 1 o takareunasta, 1 n joustinneuleena ja takakappaletta muotoillen lyhennetyillä kerroksilla.

• 

• 

Ihan näin pusero ei mennyt kuin srömsössä maaliin.

Kaarrokkeen neulomisen jälkeen minua häiritsi se, että olin neulonut pääntien ja osan kaarrokseesta löysemmin kuin muun puseron. Eli ajattelin ihan alulla neuloa löysästi, mutta sitten kuitenkin tiukensin käsialaa. Ja se häiritsi silmääni paljon jo koko helman neulomisen ajan. Niinpä leikkasin kaarrokkeen puolivälistä langan poikki ja purin yhden kerroksen ja siten katkaisin neulee. Sitten poimin silmukat ja neuloin puolet kaarrokkeesta uusiksi alhaalta ylös. Peruutin siis kaventamalla kaarroketta vastaavasti kuin oli ensimmäisellä kerralla leventänyt. Samoin pääntien muotoilut tein takaperin verrattuna alkuperäiseen ohjeeseen: takakappaleen muotoilut tein siis pidennetyin kerroksin. Lopputulos oli ensimmäistä versiota parempi, joten purkaminen ja uudelleen neulominen kannatti.

• 

• 

Langoista: kaikki langat ovat villalankoja noin 400 m / 100 grammaa vahvuisia, vähän eri lankalaatuja, Dripsin Fabelia ja sitä vastaavia suurin osa. Kaikki resorit ovat alpakkalankaa. Kaikki värit on luonnonvärejä eli olen ne kaikki kasveilla värjännyt muutakien vuosien aikana. Neuloin puseron 2,5 numeron pyöröpuikoilla ja hihat samankokoisilla sukkapuikoilla. Pusero paivaa 382 grammaa.

• 

• 

Viimeistelin puseron langanpäättelyiden jälkeen liottamalla kunnolla lämpöisessä vedessä reilut 5 minuuttia, vedessä oli pieni loraus etikkaa joukossa. Sitten levitin puseron mittoihinsa alustalle tasona kuivumaan. Kunnon kastelu tasoittaa ihmeellisesti neuloksen epätasaisuudet, tasoittaa pintaa ja saa muodon ja mitat kohdilleen.

• 

Vappu tuli ja meni, mutta Serpentiini – pusero jäi. Tämä pusero on koleassa toukokuussa mainio vaate ja eiköhän sillä ole käyttöä myös Suomen suvessa. Ehkä ihan hyvä vaate myös Juhannuksena. Kuvissa oleva Riemukaari on elävä pajutyö, joka kasvaa vuosi vuodelta, postaus toissa kesältä elävästä pajupuutarhastani.